Скачать с ютуб Rajantakaiset kylämme, Salla в хорошем качестве

Rajantakaiset kylämme, Salla

Tämä videoesitys Sallan ja Kuolajärven alueesta perustuu vanhoista sanomalehdistä lukemiini artikkeleihin ja wikipedian tietoja, joten sieltä löytyy pieniä asiavirheitä. Näistä asiavirheistä on ottanut yhteyttä pari videota katsellutta henkilöä, kiitos heille palautteesta. Myös eräät Sallan asiantuntijat Facebookin fanittajat ovat korjanneet videoon tulleita asiavirheitä, suuri kiitos siitä heille. Rakentavaa ja omalla nimellä varustettua palautetta on mukava lukea! Valokuvat on väritetty kuvankäsittelyohjelmilla, paikat ja nimet olen puolestaan ottanut suoraan kuvissa mainituista nimistä, niiden oikeellisuutta en ole pystynyt tarkistamaan, koska en ole käynyt koskaan vanhassa Sallassa, nykyisen Sallan alueella olen käynyt ja varmaan tulen vielä käymään. Yritin etsiä tätä videota tehdessä nettiselaimeltani Sallan ja Kuolajärven alueesta faktatietoja, mutta valitettavan vähän niitä löytyi? Videon kuvissa näkyvä Martin kylä on kuulunut aina Savukoskeen, Sallan kunnalliskoti sijaitsi ennen sotia Aatsingin kylässä ja Sallan viimeisin kirkko Sallansuussa eli vanhassa Sallan keskuspaikassa. Vuosjärvi on oikeasti ollut nimellä Vuosnajärvi. Sallan kunta sijaitsee Koillis-Lapin alueella. Kunnan pinta-alasta noin puolet jäi talvi- ja jatkosodan jälkeen valtakunnanrajan taakse venäjälle (Neuvostoliittoon). Sallan kuntaa kutsuttiin ennen vanhaan Kuolajärveksi ja puhekielessä käytettiin myös Lapin Salla -nimeä. En ole saamenkielisten paikannimien ja etymologian asiantuntija, mutta Kuola -sana lienee ollut pohjoissaameksi guolli, joka tarkoittanee kalaa. Kuolajärveä kutsuttiin sanomalehtiartikkelin mukaan aikaisemmin Guollejavre -nimellä, se tarkoittanee Kalajärveä. Salla nimi kunnan nimeksi otettiin käyttöön vuonna 1936. Salla on naisen nimi, se tarkoittanee saameksi syliä. Sallatunturi, Sallajärvi ja Sallajoki nimet ovat kuitenkin vanhempaa perua, joten Salla -nimen alkuperäinen merkitys voi olla jokin muu. Sallan luulajansaamen (puhekielenä Jällivaarassa, Jokimukassa ja Norjassa) sana tarkoittaa uomaa, halkeamaa tai notkoa, mutta niiden kautta emme voi päätellä Sallan nimen etymologiaa. Ensimmäiset asukkaat Kuolajärven jokien ja järvien rannoille tulivat jo 1500-luvulla venäjältä, heitä kutsuttiin tuolloin metsälappalaisiksi. Erään tiedon mukaan Kuolajärvellä on asuttu jo 800-luvulta lähtien, sillä alueelta on löydetty sen aikaisia rahoja ja hopeasolki, joka on ajoitettu 1100-luvulle. 1500-luvun lopussa järvien ja jokien rannoille muodostui lapinkyliä, joita kutsuttiin saameksi nimellä Siida. Tuolloin pääosa Kuolajärven asukkaista oli lappalaisia ja metsälappalaisia. Lapinkylät jakautuivat kotakuntiin, niillä jokaisella oli omat riista- ja kalastusalueet. Kuolajärven kylissä nykymuotoinen poronhoito yleistyi 1600-luvulla ja seuraavalla vuosisadalla alettiin viljellä leipäviljaa. Vuonna 1777 Kemijärvi erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi Kemin kirkkopitäjästä ja tuossa vaiheessa Kuolajärvi katsottiin kuuluvaksi Kemijärveen. Kuolajärvestä muodostettiin Kemijärven seurakunnan alainen kappeliseurakunta vuonna 1826. Kuolajärvi sai itsenäisen seurakunnan oikeudet vuonna 1857 (Antti Kettunen). Kuolajärveä ja Lapin eri alueita kohtasi menneinä vuosisatoina useita katovuosia, joista suurimmat olivat vuosina 1717–18, 1734–43 sekä 1810–12. Näinä katovuosina Kuolajärven asutus taantui ja kylien asukkaita muutti leivän perässä Itään ja länteen. Poronhoito yleistyi Sallan alueella 1800-luvulla ja esimerkkinä vuonna 1828 Kuolajärven kylissä oli 9 947 poroa. Maatalous alkoi myös yleistyä 1800-luvun lopussa ja vuonna 1928 Kuolajärven kylissä oli 104 hevosta, 568 lehmää ja 837 lammasta. Seuraavat tiedot vanhasta 1920-luvun sanomalehdestä: Kuolajärven kylät liitettiin 24.10.1776 perustettuun Kemijärven kirkkopitäjään ja samalla veronmaksu venäjälle loppui. Kuolajärvi erosi omaksi kappeliseurakunnaksi vuosien 1825–1840 välisenä aikana. Kuolajärven C.L. Engelin suunnittelema kirkko valmistui v.1838 ja se tuhoutui v.1939 suomalaisten perääntyessä kirkonkylästä länteen. Kuolajärven paikallishallinto perustettiin vuonna 1857 erottamalla siihen Kemijärvestä ja Kuusamosta yli 20 kylää. Kuolajärven nimi muutettiin Sallaksi vuonna 1936, syytä nimenmuutokseen en tiedä. Sallan kunnan pinta-ala oli ennen talvisotaa 11 854 km2 ja siellä asui 1930-luvun lopussa 8 600 henkeä. Ensimmäinen kansakoulu perustettiin Kuolajärven kirkonkylässä olevaan pieneen taloon vuonna 1893. Sen jälkeen kouluja alettiin vaatia muihinkin kyliin. Sallassa oli koulupiirejä ja kouluja vuonna 1937 yhteensä 21, niistä kolme toimi vuokratiloissa. Aikaisemmin Kuolajärvellä ei ollut maanteitä ja kylään valmistui maantie Kemijärven suunnalta vasta vuonna 1898. Seuraavaksi rakennettiin maantie Kuolan suuntaan vuonna 1919. Sallan ensimmäinen sairaala perustettiin vuonna 1905 ja Kunnalliskoti saatiin kuntaan vuonna 1927. #Salla #Kuolajärvi #Kuusamo #Savukoski #Inari #Ivalo #Petsamo #Lappi #Talvisota #Jatkosota #Kemijärvi #Saame #Lappalaiset #Metsälappalaiset #