Скачать с ютуб Rajantakaiset kylät Uhtualla ja Vuokkiniemellä в хорошем качестве

Rajantakaiset kylät Uhtualla ja Vuokkiniemellä

Tällä videolla käsittelen Vienan-Karjalaisten Vuokkiniemen ja Uhtuan karjalaiskyliä. Lähteenä olen käyttänyt videoissani mainitsemieni lähteiden lisäksi Vuokkiniemi-seuran jäsenten ansiokkaasti tekemää artikkelia Wikipediassa. Vuokkiniemen ja Uhtuan Vienan-Karjalan kylät tulivat tutuiksi suomalaisille kansanrunouden kerääjille jo 1800-luvulla. Kansanrunoja kävivät tuolloin keräämässä mm. Elias Lönnrot, Jaakko Fellman, Johan Cajan, Matthias Castren, David Europaeus, August Ervasti ja Johan Juvelius. Ruotsalainen kreivi ja taidemaalari Louis Sparre ja Emil Wikströn toteuttivat Vienan-Karjalan tutkimusmatkan kesällä 1892 ja siitä matkasta syntyi teos "Kalevalan kansaa katsomassa". Vienan Karjalan alueen asutusta ja kauniita kylämaisemia kävivät kuvaamassa puolestaan Inhan lisäksi Samuli Paulaharju, sekä 1940-luvulla sotakuvaajat Pauli Jänis, Uuno Laukka, A. Vallinheimo, T. Vuorela, Sundström, Majava ja Nurminen. Näiden valokuvaajien otoksia pääsemme ihailemaan tässä videossa, samalla kun kerron Uhtuan ja Vuokkiniemen kylien historiikkia ennen talvi- ja jatkosotaa. Vienan-Karjalan ja myös Aunuksen-Karjala asukkaat ovat olleet meille suomalaisille sukulaiskansoja satojen vuosien ajan. Vienan kulkukauppiaat, joita Suomessa kutsuttiin laukkuryssiksi, tekivät kauppaa Suomessa aina 1920-luvulle saakka. Näistä kauppamiehistä osa muutti Suomeen itsenäistymisen jälkeen, heistä muutamia myös kotikuntaani Ilomantsiin. Sata vuotta sitten Suomalaiset kävivät ostoksilla ja sukuloimassa Vienan Karjalassa. Vuokkiniemen ja Uhtuan seudulla puhuttiin Suomen sukukieltä vienankarjalaa, jonka vuoksi kaupankäynti ja yhteiselo oli helppoa. Suomalaiset matkustivat ennen vapaussotaa rajan takaisiin Vuokkinimeen, Uhtualle, Jyskyjärvelle ja aina Vienan Kemin kyliin saakka usein Suomussalmen kylien kautta. Vuokkiniemelle oli matkaa maanteitse rajalta noin 35 kilometriä ja Uhtuan kirkonkylään vesimatkaa kertyi parisen peninkulmaa lisää. Uhtuaan kuului 1930-luvulla noin 20 kylää, joista suurimpia kyliä Uhtuan kirkonkylän lisäksi olivat Luusalmi, Röhö, Enonsuu, Paloniemi ja Kyläniemi. Uhtuan pohjoispuolella sijaitsivat Pistolahti, itäpuolella Kurki, Suopasalmi, Kemin Paanajärvi, Jyskyjärvi ja Tsirkkaniemi, sekä Uhtuan eteläpuolella sijainneet Kostamus, Kontokki, Tsolma ja Luvajärven kylät. Vuokkiniemi oli Uhtuan ohella toinen merkittävä keskuskylä Vienan-Karjalassa. Vuokkiniemi ja Latvajärven kylät olivat suomalaisille tutuimmat Vienan kylistä, sillä ne olivat lähellä Suomen rajaa. Matkaa valtakunnanrajalta Vuokkiniemeen oli maanteitse vain 35 kilometriä. Vuokkiniemen alueeseen kuuluivat aikanaan Pirttilahti, Mölkkö, Vuonninen, Latvajärvi, Lonkka, Korpijärvi, Kivijärvi, Latvajärvi, Venehjärvi ja Ponkalahti. Latvajärvi on saanut kuuluisuutta runonlaulajien Arhippa ja Miihkali Perttusen kotikylänä. #Uhtua #Vuokkiniemi #Latvajärvi #Venehjärvi #Vuonninen #Viena #Jyskyjärvi #Kontokki #Jyvälahti #Röhö #Kiestinki #Kostamus #Kuhmo #Suomussalmi #Repola #Kuusamo #Rukajärvi #Paanajärvi #Tuoppajärvi #Pääjärvi #Röhö #ilomantsi #